EU:n neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2026 lopullisesti tekoälyä koskevan niin sanotun Digital Omnibus -paketin. Tärkein muutos: liitteen III mukaisia itsenäisiä suuririskisiä järjestelmiä koskevia velvoitteita ei sovelleta elokuusta 2026 vaan 2. joulukuuta 2027 alkaen. Jo säänneltyihin, liitteen I mukaisiin tuotteisiin – esimerkiksi lääkinnällisiin laitteisiin tai koneisiin – sisältyvän tekoälyn osalta päivämäärä on 2. elokuuta 2028.
Olen sen jälkeen kuullut monessa keskustelussa saman lauseen: tekoälyasetusta on lykätty. Se on vaarallinen yksinkertaistus.
Mikä siirtyi – ja mikä ei
Lykkäys koskee suuririskisten järjestelmien velvoitteiden ajankohtaa, ei niiden sisältöä. Vaatimustenmukaisuuden arviointi, laadunhallinta, tekninen dokumentaatio ja rekisteröinti pysyvät ennallaan. Jos käytätte nyt järjestelmää, joka kuuluu suuren riskin luokkaan – esimerkiksi hakijoiden esikarsinta, suoritusten arviointi tai luottokelpoisuuden arviointi – teillä on enemmän aikaa, mutta vaatimukset eivät kevene.
Kaikki muu on edelleen voimassa. Kiellot ovat olleet voimassa helmikuusta 2025, samoin velvoite huolehtia henkilöstön riittävästä tekoälyosaamisesta. Elokuusta 2026 alkaen ovat lisäksi olleet voimassa 50 artiklan läpinäkyvyysvelvoitteet: ihmisille on kerrottava, kun he ovat vuorovaikutuksessa tekoälyjärjestelmän, kuten chatbotin, kanssa, ja syväväärennökset sekä yleisen edun kannalta merkittävistä aiheista tekoälyllä tuotetut tekstit on merkittävä.
Raskaiden velvoitteiden määräaika siirtyi. Velvoitteet, jotka koskevat lähes jokaista yritystä, ovat jo voimassa.
Mitä tämä tarkoittaa pk-yrityksille käytännössä
Useimmille keskisuurille yrityksille välitön kysymys ei ole suuren riskin luokka vaan läpinäkyvyys. Verkkosivuston chatbot, asiakaspalvelun tekoälyavustaja, uutiskirjeisiin tai sosiaaliseen mediaan automaattisesti tuotetut tekstit: kaikki nämä kuuluvat 50 artiklan piiriin. Toteutus on yleensä yksinkertainen – selkeä ilmoitus tai merkintä – mutta jonkun on vastattava siitä ja tarkistettava se.
Entä Sveitsi?
Sveitsillä ei ole omaa tekoälylakia, eikä se aio kopioida EU:n tekoälyasetusta. Allekirjoittamalla Euroopan neuvoston tekoälyä koskevan yleissopimuksen se on kuitenkin sitoutunut mukauttamaan omaa lainsäädäntöään. Liittovaltion pk-yritysportaalin mukaan lausuntoluonnoksen on määrä valmistua keväällä 2027, ja se sääntelee erityisesti läpinäkyvyyttä, tietosuojaa, syrjimättömyyttä ja valvontaa.
Siihen asti sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä, ennen kaikkea uudistettua tietosuojalakia. Ja sveitsiläiset yritykset, joiden tekoälyjärjestelmät tai niiden tuotokset vaikuttavat EU:n alueella, kuuluvat suoraan EU:n tekoälyasetuksen piiriin – myös läpinäkyvyysvelvoitteiden osalta.
Näin käytätte saamanne lisäajan
- Tarkistakaa läpinäkyvyysvelvoitteet nyt: Missä asiakkaat tai työnhakijat ovat vuorovaikutuksessa tekoälyn kanssa, ja käykö se ilmi?
- Pitäkää tekoälyjärjestelmienne luettelo ajan tasalla. Se on jokaisen luokittelun perusta – niin EU:ssa kuin Sveitsissäkin.
- Käyttäkää suuririskisten järjestelmien osalta joulukuuhun 2027 asti jäävä aika dokumentaation ja ihmisen suorittaman valvonnan huolelliseen rakentamiseen sen sijaan, että keskeytätte työn.
- Dokumentoikaa henkilöstönne tekoälyosaaminen. Velvoite on ollut voimassa helmikuusta 2025, ja sitä kysytään jokaisessa tarkastuksessa ensimmäisenä.
Jos lykkäyksen tulkitsee tauoksi, joutuu vuoden 2027 lopussa aikapaineeseen – samaan aikaan kuin kaikki muut, kun tarkastuslaitosten ja neuvonantajien kapasiteetti on rajallinen. Jos lykkäyksen käyttää suunnitteluvaraksi, työn voi tehdä rauhassa.
Lähteet
- EU:n neuvosto, lehdistötiedote ”Artificial Intelligence: Council gives final green light to simplify and streamline rules”, 29. kesäkuuta 2026
- Euroopan parlamentti, EPRS, ”Digital Omnibus on AI: Adoption in plenary”, kesäkuu 2026
- Sveitsin liittovaltion pk-yritysportaali (KMU-Portal des Bundes), ”Ein Vernehmlassungsentwurf zur Regulierung von KI wird bis Anfang 2027 erarbeitet”, 23. syyskuuta 2026